Sadonkorjuun aika
Viinitiloilla kuhisee. Sesonkityöntekijät ovat käärineet hihansa, majoittuneet tilapäisiin asumuksiinsa ja valmistautuneet aikaisiin herätyksiin ja kroppaa koetteleviin pitkiin päiviin. Tyhjät pullot on siirretty muualle ja esiin on kaivettu muoviset laatikkopinot, jotka odottavat päivittäistä täyttymistään ja tyhjentymistään. On viinitilojen vuoden kohokohta, sadonkorjuun aika. Miltä näyttää vuoden 2023 viinisato eri puolilla Eurooppaa?
Itävallassa sadon odotetaan määrällisesti noudattelevan suurinpiirtein vuotuista keskiarvoa, vaikka kasvukautta koettelivat paikoin rajut sademyrskyt ja välillä helleaallot sekä kuivuus. Keväthallat onnistuttiin tänä vuonna välttämään, sillä viileän kevään myötä köynnökset heräilivät talviuniltaan tavallista hieman myöhemmin. Tämän ansiosta rypäleiden kypsyminen jatkuu syksyyn, jolloin niiden sokeripitoisuus yhä kasvaa päiväauringon lämmössä, mutta viileät yölämpötilat säilyttävät rypäleissä niiden luontaisen hapokkuuden. Pääsääntöisesti sadonkorjuu alkaa Burgenlandin alueella syyskuun puolivälin jälkeen ja Kamptalin sekä Steiermarkin alueilla syys-lokakuun vaihteessa. Uskomme vuosikerran viinien maistuvan erityisen tasapainoisina.
Lempimaakunnassamme Ranskan Champagnessa odotetaan määrällisesti hyvää satoa. Tämä on tarpeen, sillä viimeisen vuoden aikana monet samppanjahyllyt ovat maailmanlaajuisesti ammottaneet tyhjyyttään rajallisen saatavuuden seurauksena. Sadonkorjuun aloitus vaikuttaa kuitenkin laadulliseen lopputulokseen, sillä sateet ja kostea sää alueella ovat lisänneet hometautien riskiä, ja sadonkorjuuta myöhästyttäessä paremman sään toiveissa on riskinä rypäleiden hapokkuuden liiallinen laskeminen. Vielä on siis hieman aikaista sanoa, kuinka hyvä sadosta laadullisesti tulee. On kuitenkin hyvä huomioida, ettei vuosikerran 2023 samppanjoita näy hyllyillä vielä pariin vuoteen. Suurin osa maakunnan viineistä on myös useamman vuosikerran sekoituksia, jolloin vuosikertojen väliset erot tasaantuvat ja lopullisesta viinistä saadaan tasapainoinen kokonaisuus sääolosuhteista huolimatta.
Italiassa kasvukautta ovat koetelleet erilaiset ääriolosuhteet. Osa maan viinialueista on lähestulkoon kärventynyt ennätyshelteiden vuoksi siinä missä tulvat ovat aiheuttaneet hankaluuksia toisaalla. Harmillisen usein kohdalle sattuvat raekuurot eivät tänäkään vuonna jättäneet Piemontea rauhaan. Lämpötilan vaihtelut ovat myös olleet huomattavia, mikä voi näkyä erityisesti sääolosuhteille herkän Dolcetton sadossa. Määrällisesti Piemonten sato vaikuttaa vielä lupaavalta, mutta tulevat viikot näyttävät, missä olosuhteissa alueen kuningaslajike Nebbiolo päästään korjaamaan, ja millaiseksi vuosikerta lopulta muodostuu.
Viinintuottajien yhteisenä huolenaiheena alueesta riippumatta on tuotantokustannusten kasvu sekä työvoiman puute. Vaikka sähkön hinta on monin paikoin tasoittunut, viinintuotanto vaatii huomattavan määrän energiaa, mikä näkyy sähkönkulutuksen piikkinä erityisesti sadonkorjuun alla. Myös pakkausmateriaaleina käytetyt lasi ja pahvi ovat edelleen kalliita, ja inflaatio vaikeuttaa tuotannon taloudellista kannattavuutta. Tuottajille jää harvoin muita vaihtoehtoja, kuin siirtää paineet kasvaneista tuotantokustannuksista viinien hintoihin, mikä taas näkyy kuluttajan kukkarolla. Lisäksi sadonkorjaajien puute vaikuttaa suoraan siihen, miten optimaalisena ajankohtana rypäleet saadaan tarhoilta kellariin. Jos joskus, sadonkorjuun alla tuottajat ristivät sormensa toivoen mahdollisimman hyviä sääolosuhteita ja edes muutaman tunnin kunnollisia yöunia.